Lapinlahden Sosialidemokraatit
Historiikki

Lapinlahden Sosialidemokraattien historia

2012

Yleistä:
Toiminta vuoden 2012 aikana oli vilkasta johtuen kunnallisvaalien tuomasta jännityksestä. Kunnallisvaalityöhön panostettiin laajasti monella rintamalla, niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. Yhteistyön ja päätöksen Varpaisjärven osaston lakkauttamisesta myötä saimme uusia aktiivisia toimijoita myös Varpaisjärven taajamaan. Vaaleihin panostimme painamalla oman liitteen Matti ja Liisa-lehteen johon ehdokkailla oli mahdollisuus saada omat jutut esille, näkyvästi toimimme myös toritapahtumissa niin Lapinlahden, Varpaisjärven kuin Alapitkän taajamissa.

Vaalimenestys oli kohtuullinen, olemme kolmanneksi suurin ryhmä neljällä valtuutetulla, vaikka luottamuspaikkaneuvotteluissa jäimme omaksi ryhmäksi. Keskusta, kokoomus ja kristilliset vastaan muut, 13- 11, neuvottelivat paikkajaon keskenään, lautakuntapaikkoja saimme jäseninä.

Johtokuntaan kuului: puheenjohtajana Jorma Ruotsalainen, varapuheenjohtajana Tarja Tikkanen, joka toimii myös yhdistyksemme taloudenhoitajana ja jäsenasiainhoitajana, sihteerinä Leena Martikainen, jäseninä: Matti Karppinen, Jouko Kuokka, Tanja Marin, Esko Soininen, Pekka Turunen ja Helena Vartiainen. Varalla Marja-Leena Hartikainen, Irja Konttinen ja Kirsi I. Ruotsalainen.

Toiminnantarkastajiksi valittiin Kyösti Martikainen ja Jorma Loppukaarre ja heidän varajäsenensä olivat Anna-Liisa Hyrkäs ja Ilona Pulkkinen.

Piirikokousedustajiksi (3) valittiin Leena Martikainen (Tanja Marin), Jorma Ruotsalainen (Esko Soininen) ja Pekka Turunen (Jouko Kuokka).

Jäseniä 61 henkilöä.

Järjestötoiminta:
Sääntömääräisten syys- ja kevätkokousten lisäksi johtokunta kokoontui tarpeen mukaan. Kokouksia pidimme 11 kertaa vuoden 2012 aikana. Kuluneen vuoden aikana jatkoimme käytäntönä johtokunnan kokoontumisen ennen kunnanvaltuuston kokousta ja muutoin tarpeen mukaan. Tämä käytäntö on osoittautunut hyvin toimivaksi: käytäntöä jatkamme koska asiat jotka nousevat esille antaa useammalle mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin päätöksiin ja saamme paremmin kuvan esillä olevista asioita. Tiivistettiin yhteistyötä Varpaisjärven kanssa kutsumalla heidänkin edustus kokouksiimme.

Kuntaliitoksen jälkeen valtuustoryhmän muodostivat: Matti Karppinen, Jorma Ruotsalainen, Matti Katainen, Tanja Marin ja Juha Hänninen. Hännisen muutettua paikkakunnalta hänen tilalleen tuli Reino Laitinen.

Hallituksessa toimi Jorma Ruotsalainen ja Tanja Marin sekä kunnanvaltuuston II. varapuheenjohtajana Juha Hänninen ja hänen vaihdettua paikkakuntaa tilalle valittiin Matti Katainen.

Jäsenistölle järjestimme kokousten ja talkoiden ohella virkistystoimintaa ja kunnallisvaalien myötä Lapinlahden, Varpaisjärven ja Alapitkän taajamassa nokipannukahvien tarjoamisten lisäksi kuusenkarsijaiset helmikuussa Lapinlahden kunnantalolla, Vapputanssit Varpaisjärvellä vappuna, vieraana oli Eero Hoffren, Hopearannassa Varpaisjärvellä heinäkuussa illanvietto ehdokkaille ja joulupuuro bingo- ja aktiiviselle demariväelle Pirtillä joulun alla.

Bingoillat pyöritimme viisi kertaa marras-joulukuussa talkoovoimin Alapitkän Pirtillä.

Osallistuimme piirin ja puolueen järjestämään toimintaan: koulutus- tiedotustilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan.

2011

Rakensimme Pirtin pihamaalle varastorakennuksen syksyllä talkoovoimin.

2010

Maalasimme Pirtin keväällä talkoilla ja aloitimme yhteistyön Varpaisjärven Demareiden kanssa.

Pirtti vuokrattiin Alapitkän koulun puutyötiloiksi lukuvuodeksi 2010-2011 koska koulu on remontissa. Tämän vuoksi bingot pidetään Alapitkän nuorisoseuran talolla.

Vastustamme aktiivisesti Ylä-Savon yhteispuhdistamohanketta Lapinlahdelle!

2009

Vuodeksi 2009 yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Jorma Ruotsalainen ja varapuheenjohtajaksi Tarja Tikkanen. Muut johtokunnan jäsenet ovat Leena Martikainen, Tanja Marin, Matti Katainen ja Pekka Turunen Lapinlahdelta sekä Sirpa Salminen, Hannes Karhunen ja Petri Miettinen Alapitkältä.

Keräsimme syksyllä 1 038 henkilön allekirjoituksen Adressiin; "Puhtaamman Onkiveden puolesta".

Historiikki perustuu opettaja Kustaa Taskisen tekemään historiikkiin vuosilta 1905 - 1996, Mauri Länsiviidan (Matti Laakkonen) historiikkiin 1908 - 1970, pitkäaikaisen puheenjohtaja Hannes Karhusen kerrontaan sekä olemassaoleviin pöytäkirjoihin.

Koonnut Esko Soininen, Alapitkän Demarit ry:n vpj. 2005 -2006
Lapinlahden Sosialidemokraatit ry:n pj. vuonna 2008

Lapinlahden Sosialidemokraatit ry - historiikki 1905 - 2008

Alapitkän Demareiden alkutahdit lyötiin Naarvanlahden työväenyhdistyksen perustamisella 26.12.1905. Naarvanlahden Työväenyhdistyksenä se toimi vuoteen 1923 saakka. Sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Lauri Pesonen, joka toimi puheenjohtajana kahteen otteeseen 1905-1912 ja 1914-1918, sihteerinä Maria Tuovinen ja rahastonhoitajana Kalle Hyvärinen. Vuoden 1913 puheenjohtajana toimi Jahvetti Lappalainen. Alkuvuosina jäsenmäärät olivat pienet, mutta toiminta tehokasta. Yhdistys kartutti varojaan huvitilaisuuksilla, joita pidettiin vuokraamalla tiloja taloista. Sosialidemokraattiseen puolueeseen yhdistys liittyi 1.1.1907 ja hyväksyi Suomen työväenliiton säännöt.

Yhdistys liittyi Lapinlahden Sosialidemokraattiseen kunnallisjärjestöön v. 1909. Toiminta kuitenkin laantui hetkellisesti 1910-luvun alussa, mutta virisi jälleen virkeänä v. 1912. Toisin kuin muut työväenyhdistykset Naarvanlahden Työväenyhdistys ei lainannut varojaan jäsenille ja niinpä yhdistys pystyikin sinnittelemään hengissä muiden ihmetellessä rahavarojensa häviämistä "kankkulan kaivoon". Rahat sijoitettiin Kuopion Työväen Säästöpankkiin ja v. 1915 yhdistys ostikin nykyisen talon vastapäätä tien toisella puolella olevan tontin. Talo rakennettiin vanhasta 7 x 10 metrin pirtistä, joka purettiin ja koottiin tontille. Siihen saatiin ravintola, juhlasali ja näyttämö. Tilat eivät kuitenkaan riittäneet ja laajennus pitikin tehdä pikaisesti. Siihen tuli talonmiehen asunto ja naulakkotilat. Kokonaispinta-ala 105 neliötä. Jäsenmäärä vuoden 1918 alussa oli huikeat 92. Samana vuonna suojeluskunnan toimesta tapahtunut talon sulkeminen sekä myynti- ja hukkaamiskielto aiheutti toiminnan hiipumisen vuodeksi herätäkseen taas entistä ehompana henkiin seuravana vuonna.

Vuodesta 1919 tuli myös yhdistyksen linjanvetovuosi. Puheenjohtajaksi valittiin Otto Ruuskanen, joka toimi tehtävässään aina vuoteen 1940. Vuonna 1920 kunnallistoimikunta alkoi järjestellä suunnanmuutosta vasemmalle. Sinä vuonna Lapinlahden kunnallisjärjestö, johon myös Naarvanlahden työväenyhdistys kuului, erosi SDP:stä ja liittyi SSTP:seen (Suomen Sosialistinen Työväen Puolue). Koska puolue oli laittomaksi julistetun SKP:n Suomessa toimiva jatke, jonka ohjelma poikkesi SKP:sta vain siinä, että se ei suoranaisesti hyväksynyt väkivaltaista vallankumousta, Hovioikeus lakkautti puolueen v. 1924 ja Korkein oikeus vahvisti lopetuksen v. 1925. Tätä ennen puolueen piirissä oli perustettu Työväen ja Pienviljelijäin valtakunnallinen vaalijärjestö, johon monet entiset SSTP:n jäsenyhdistykset menivät turvaan. Alapitkäläiset olivat kuitenkin toisilla linjoilla eivätkä halunneet kuulua Työväen ja Pienviljelijöiden valtakunnalliseen vaalijärjestöön. Näin perustettiin Alapitkän Sos.dem. Työväenyhdistys v. 1924, joka liittyi SDP:hen.

Alapitkän työväenyhdistys aloitti tiettävästi ainoana työväenyhdistyksenä yhteistyön v. 1919 perustetun Suomen Työväen Sivistysliiton kanssa v. 1927 opintokerhotoiminnan kehittämiseksi. Vuonna 1928 perustettiin Työväen Urheilu- ja Voimisteluseura, johon Alapitkän yhdistyksen urheiluseura Toivekin liittyi. Talon pienuuden takia ryhdyttiin puuhaamaan suurempaa 13 X 23 neliötä olevaa toimitaloa ja talo valmistuikin v. 1929. Se tehtiin vanhan talon viereen ja siinä oli näyttämö, jossa pystyttiin esittämään mikä tahansa näytelmä tai voimisteluesitys. Avausesityksenä esitettiin "Autotyttö", joka esitettiin yleisön pyynnöstä lukuisia kertoja. Alapitkän Sos.dem. Työväenyhdistyksen näytelmät järjestettiin Alapitkän Työväen Näyttämö -nimisen järjestön puitteissa, joka kuului Työväen Näyttämöiden Liittoon. Vanha talo toimi opintokerhojen ja pienten kokousten pitopaikkana sekä ravintolana ja naulakkotilana. Siinä oli myös talonmiehen asunto. Taloa maksettiin järjestämällä huvitilaisuuksia.

Urheiluharrastuksen lisääntyessä tuli tarve saada urheilukenttä ja niinpä Urheiluseura Toive ostikin maata Tukkuliike Nevala & Karttuselta yhdistyksen nykyiseltä paikalta talkootyöllä rakennettua urheilukenttää varten. Seuran tunnettuja urheilijoita olivat Launosen, Röngän ja Lappalaisen veljekset. Mutta menestys synnytti kateutta ja Lapuan liike yrittivät saada lääninhallituksen sulkemaan työväen talon. Syytä sulkemiseen ei kuitenkaan löytynyt, sillä Alapitkän Työväen yhdistys todettiin puhtaasti sosialidemokraattiseksi. Muilutustapauksiakin todettiin olleen. Mutta juuri Alapitkäläisten sosialidemokraattisuudesta johtui, että SDP selvisi Lapinlahdella vasemmistososialismin paineesta.

Huhtikuun 24 päivänä 1932 aamuyöllä heräsivät alapitkäläiset työväentalon tulipaloon. Sekä uusi että vanha talo paloivat maan tasalle aamuun mennessä. Paloa epäiltiin heti alkuun tuhopoltoksi, mutta tutkimuksista huolimatta mahdollisia syyllisiä ei löytynyt. Vain tuntemattomia jälkiä oli saaliina. Myöhemmin todistettiin, että palo oli tuhopoltto, mutta rikos oli vanhentunut. Alkutyrmistyksestä selvittyään alapitkäläiset panivat toimeksi. Vakuutusrahat saatiin heinäkuussa ja Urheiluseura Toive myi urheilukenttänsä yhdistykselle. Talo suunniteltiin siten, että juoksurata jäi talon ympäri. Näin urheilijat pystyivät hyödyntämään taloa asemapaikkanaan. Sen verran ripeää oli toiminta, että tupaantuliaisia vietettiin jo saman vuoden joulukuussa. Uudessa talossa oli jo sähköt. Talossa oli näyttämö, sali sekä eteis- ja naulakkotilat. Siinä sijaitsi myös talonmiehen asunto.

Samaan aikaan lakkautetun Lapuanliikkeen jäsenet perustivat Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL), joiden tunnusmerkkinä oli musta paita ja sininen solmio. Vuoden 1936 eduskuntavaalitilaisuus Alapitkällä saikin IKL:n vihat niskoilleen ja parisataa innokasta aina Kuopiosta saakka kerääntyi häiritsemään SDP:n vaalitilaisuutta työväentalolle. Tilaisuuden järjestäjät saivat kuitenkin vihiä tempauksesta ja olivat hälyttäneet poliisin paikalle ja näin suhteellisen pienellä häiriköinnillä selvittiin. Vaalien suurin voittaja olikin SDP.

Talvi- ja jatkosodan ajan työväentalo toimi siirtoväen majoitustiloina. Muuten sota-aikana ei talolla ymmärrettävästi tapahtunut juuri mitään. Puheenjohtajaksi vaihtui vuonna 1941 Juho Husso, joka toimi tehtävässään vuoteen 1948. Sodan jälkeen talo otettiin työvankiryhmän käyttöön vuoteen 1944. Kun talo saatiin taas omaan käyttöön, virisi toiminta jälleen täyteen mittaansa ja tanssiaiset ja muut tilaisuudet täyttivät talon.

Sodan jälkeen monia työväentaloja vallattiin SKDL:n toimesta. SKDL pyrki tunkeutumaan sosialidemokraattisiin järjestöihin joko soluttamalla niihin jäseniään tai asettumalla ensin yhteistyöhön ja sitä kautta valtaamaan yhdistys. Alapitkän yhdistys joutui molempien valtausyritysten kohteeksi. Alapitkäläiset olivat kuitenkin valppaina ja valtaus epäonnistui. Myös urheilu nosti päätään Alapitkän Toiveessa ja niin talvi- kuin kesälajitkin olivat suosittuja. Jäsenmäärä oli n. 100 ja mainittakoon, että seura TUL:n maalaisseuroista aikanaan voimakkain. Vuonna 1948 Nuoret Kotkat -toiminta virkistyi jälleen.

Vuonna 1949 tehtiin mielenkiintoinen päätös, sillä Alapitkä perusti oman kunnallisjärjestön näpäyttääkseen vaisusti toiminutta kirkonkylän kunnallisjärjestöä. Samana vuonna puheenjohtajaksi valittiin Vilho Launonen . Hän toimi tehtävässä vuoteen 1954. Kunnallisjärjestön toiminta oli kuitenkin koko sen toiminnan ajan 1949-1967 hiljaista ja vain määräaikaiskokoukset pidettiin. Myös näytelmäkerho hiipui ja viimeinen esitys, Vihtori ja Klaara, oli tiettävästi v. 1950. Samana vuonna korjattiin talon vesikatto ja ostettiin Varkauden Työväenyhdistykseltä 150 kpl juhlasalin tuoleja, jotka tulivatkin tarpeeseen, sillä talossa vieraili Vili Vesterisen kiertue ja kansaa oli talo täynnä. Vuodet 1951 - 52 lienevät Alapitkän Työväenyhdistyksen tanssi- ja iltamatoiminnan vilkkainta aikaa päätellen satojen kuittien määrästä.

Vuosi 1954 on merkkipaalu yhdistyksen elämässä. Siitä alkaa lasku niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Nuoret siirtyivät porvarien järjestämiin rientoihin ja liittyivät näiden järjestöihin. Puheenjohtajana toimi vuoden 1955 ajan Eino Eskelinen. Oman presidenttiehdokkaan Fagerholmin tappio 1956 sittemmin pitkäaikaiselle presidentille Kekkoselle oli raskas isku sekä puolueelle että yhdistyksille. Vuonna 1955 iski yhdistykseen lavakuume, sillä tanssien pitäminen omassa talossa kävi epätaloudelliseksi. Yhteistyössä lapinlahtelaisten kanssa vuonna 1956 Suvimaja -niminen lava rakennettiinkin Kinnulanlahdentien varteen sitä varten ostetulle tontille. Metrotytöt ja Taito Juselius esiintyivät, mutta huonon sään vuoksi nykyisessä työväentalossa. Lavan rakentaminen oli kuitenkin virhe, sillä se tuotti raskaasti tappiota ja vuonna 1959 lava myytiin Lapinlahden yhdistykselle. Myös tontti myytiin myöhemmin. Juontuuko nykyinen Lapinlahden Demarien Suvimaja tästä nimestä, ei tämän historiikin kirjoittajalla ei ole tietoa. Vuosina 1956 - 1959 puheenjohtajan toimi Eelis Lappalainen. Näinä vuosina myös urheiluseura Toive kuihtui pois.

Vuosien 1960 - 1964 puheenjohtajana toimi Kaarlo Immonen. Vuoden 1960 vuosikokous pidettiin helmikuun 22. päivänä piirisihteeri Keijo Suksen ollessa mukana. Tässä kokouksessa tehtiin kaksi vakavaa päätöstä. Kaikki kiinteä ja irtain omaisuus päätettiin lahjoittaa Kuopion Sosialidemokraattiselle Piirijärjestölle sekä sanottiin irti Työväentalojen Takausosakeyhtiölle annettu sitoumus. Jostain syystä piirille luvattu omaisuus jäi yhdistykselle, sillä huhtikuussa talon tontti oltiin valmiita myymään valtiolle, joka ei kuitenkaan innostu asiasta, sillä uuden tien linjaus Naarvanjoen siltoineen oli valmis. Samoihin aikoihin Edit Terästö tuli Alapitkän vierailulle ja piti tulisen puheen SDP:n ja erityisesti Sos.dem. Naisliitosta. Seuraus oli, että naisjaosto palasi takaisin puolueeseen vain viiden kuukauden syrjähypyn jälkeen.

Vuosi 1961 oli yhdistyksen kannalta hyvin merkittävä, sillä sinä vuonna yhdistyksen jäseneksi liittyi Hannes Karhunen ja vuonna 1963 hänet valittiin rahastonhoitajaksi. Rahavarojen suuruus ei ollut ongelma, sillä varat olivat 67,40 markkaa. Vuonna 1965 edelleen yhdistyksen puheenjohtajana jatkava Hannes Karhunen valittiin puheenjohtajaksi.

Alkuvuosien vaikeuksien jälkeen, jossa harkittiin taas jopa talon myyntiä, yhdistykseen liittyi jäseneksi Aulis Suikkanen ja Jalmari Airaksinen. Jotain piti ryhtyä tekemään, sillä talon uunit olivat lämmityskiellossa. Ne purettiin ja talo laitettiin öljylämmitykselle. Ravintolasali vuokrattiin kansalaisopistolle. Vuonna 1972 Alapitkän Työväenyhdistys löysi sitten Aulis Suikkasen toimesta viisastenkiven. Se oli Bingo. Se oli myös bingo koko yhdistyksen olemassaololle. Bingo pyöri ympärivuotisesti viikoittain useita vuosia. Jo raihnaisessa kunnossa olevaa taloa alettiin korjata kohta kohdalta ja mm. salin kunnostus, saatiin valmiiksi yhdistyksen 70-vuotis juhliin vuonna 1978.

Eteisen remontti ja nykyinen ravintola sekä wc:t valmistuivat 1986 ja vesikaton kokonaan uusiminen lukuisten korjausten jälkeen saatiin tehtyä 1993. Uudet istuimet hankittiin saliin 1994. Viimeisin peruskorjaus, joka käsitti ulkovuorauksen, ikkunoiden entisöinnin ja yläpohjan eristyksen, tehtiin vuonna 2001. Siihen saatiin opetusministeriö avustusta n. 10.000 euroa. Loput kustannukset maksettiin ilman lainoja yhdistyksen varoista.

Nykyisin Bingotoiminta keskittyy muutamaan kertaan ennen joulua, josta kuitenkin saadaan katetta talon käyttökustannuksiin. Bingon lisäksi pelataan myös venttipeliä. Lapinlahden Demarit pyörittivät peliä bingon ohessa aina 2007 alusta tapahtuneeseen osastojen yhdistymiseen asti. Lapinlahtelaiset ovat tulleet mukaan myös bingon pyörittämisessä, sillä Alapitkän toiminta on taantunut jäsenten ikääntymisen ja vähentymisen myötä.

Alapitkän Työväenyhdistys ry muutti nimensä uudistusmielessä Alapitkän Demarit ry:ksi vuoden 2004 alusta. Samalla talon nimeksi laitettiin Pirtti. Tavoitteena nimenmuutoksella ja talon nimen muuttamisella oli muuttaa yhdistyksen imagoa nykyaikaisemmaksi ja houkuttelevammaksi nuorille ihmisille. Nykyisin sitoutuvuus poliittiseen työskentelyyn näyttää olevan vastatuulessa varsinkin nuoressa väestössä.

23.10.2005 juhlittiin yhdistyksen 100-vuotista olemassaoloa. Juhlapuhujana oli ministeri Kari Rajamäki ja vieraana kansanedustaja Tuula Väätäinen. Juhlassa muistettiin pitkäaikaista puheenjohtaja Hannes Karhusta puolueen suurimmalla huomionosoituksella, Raafael Paasio -mitalilla. Lisäksi hänelle ojennettiin Vanha toveri -arvonimi Lapinlahden Demarien anomuksesta. Sirpa Salminen palkittiin kultaisella ansiomerkillä. Lisäksi itse juhliva yhdistys sai vastaanottaa Ursin -mitalin.

Kun pöly oli laskeutunut juhlan yltä, heti seuraavana päivänä yhdistyksen syyskokous päätti alkaa valmistelemaan yhdistymistä Lapinlahden Demareiden kanssa, sillä yhdistyksen jäsenmäärä alkaa käydä niin pieneksi, ettei johtokuntaa saa pian enää muodostettua. Neuvottelemaan yhdistymisestä valittiin Hannes Karhunen, Esko Soininen ja Irja Konttinen. Puheenjohtajana jatkaa vielä viimeisen kauden Hannes Karhunen. Muutkin johtokunnan jäsenet jatkavat. Vuoden 2006 selvityksissä todettiin, että Alapitkän yhdistys säilyisi vanhempana yhdistyksenä ja Lapinlahti liitettäisiin siihen. 22.9.2006 tehtiin lopullinen päätös ilman vastarintaa osastojen yhdistymisestä vuoden 2007 alusta lukien ja uuden yhdistyksen nimeksi päätettiin laittaa Lapinlahden Sosialidemokraatit ry.

Vuoden 2006 johtokunta: Hannes Karhunen pj, Esko Soininen vpj, Irja Konttinen sihteeri, Ester Karhunen rahastonhoitaja sekä jäsenet Marja-Leena Hartikainen, Sirpa Salminen.

Vuoden 2006 aikana pantiin alulle keittiöremontin suunnittelu, jolloin kalustoa uudenaikaistettaisiin ja keittiötä laajennettaisiin aulan puolelle. Remontti toteutettaisiin vuoden 2007 aikana.

23.11.2006 pidetyssä kokouksessa Lapinlahden Sosialidemokraatit ry:n puheenjohtajaksi valittiin Matti Katainen, varapuheenjohtajaksi Matti Karppinen, sihteeriksi Leena Martikainen ja johtokuntaan jäseniksi Helena Vartiainen, Tarja Tikkanen, Jorma Ruotsalainen, kaikki Lapinlahdelta ja Alapitkältä Hannes Karhunen, Irja Konttinen sekä Esko Soininen.

2007 kesän aikana saatettiin keittiöremontti palvelutiskeineen valmiiksi ja kokonaiskustannukset olivat n. 21 500 €. Avustuksia saatiin kotiseutuyhdistykseltä 8000 €.
Myös Lapinlahden Suvimaja myytiin ja varat siirrettiin Lapinlahden Sosialidemokraatit ry:lle.
Vuoden 2007 syyskokouksessa vuodeksi 2008 ensimmäistä kertaa puheenjohtajaksi valittiin Esko Soininen Alapitkältä. Varapuheenjohtajana jatkaa Matti Karppinen ja sihteerinä Leena Martikainen. Johtokunnan jäsenet ovat Tanja Marin, Helena Vartiainen, Tarja Tikkanen, Jorma Ruotsalainen, kaikki Lapinlahdelta sekä Alapitkältä Hannes Karhunen ja Irja Konttinen.

Vuoden 2008 keväällä yhdistys otti käyttöön internet-sivut osoitteessa lapinlahdendemarit.fi.
Sivut tehtiin kunnallisvaaleja silmälläpitäen ja ne onnistuivatkin hyvin, sillä syksyn kunnallisvaalitulos oli myönteinen. Sosialidemokraatit saivat neljä valtuutettua ja riittävästi kasvaneen äänimäärän tullakseen valtuuston toiseksi suurimmaksi ryhmäksi.

Lapinlahden Sosialidemokraatit ry 2007 -

Alapitkän Demarit ry 2004 - 2006

Alapitkän Työväenyhdistys ry 1924 - 2003

Naarvanlahden Työväenyhdistys ry 1905 - 1923

Ajankohtaista

ALAPITKÄN BINGO

Perinteeksi muodostunutta bingoa pelataan Alapitkän Pirtillä tänäkin vuonna. Pääpalkintoina jokaisella rivillä joulukinkku. Tervetuloa pelaamaan perjantaisin klo 19.00 alkaen!

Pelipäivät:

16.11.2018

23.11.2018

30.11.2018

7.12.2018

14.12.2018

Liity jäseneksi

Yhtenäinen ja elinvoimainen Lapinlahti

Demarilinkit

Yhteistyökumppaneita

Lapinlahti

Matti ja Liisa

Eläkkeensaajien Keskusliitto

Lapinlahden Sosialidemokraatit ry   |   Pikku-Liisantie 10, 73100 Lapinlahti   |   Y-tunnus: 0904126-3   |   Puh. 045 258 1444

 

Webbiriihi